Vielä ehdit mukaan 8 viikon Starttiin! Hyödynnä tarjous nyt!

Lataa ilmainen e-reseptikirja ja testaa 8 viikon Startin reseptejä

Kolesteroli – Mistä siinä oikeastaan on kyse? (osa 1)

Liiallinen veressä kulkeva kolesteroli vaikuttaa riskiin sairastua sydän- ja verisuonitauteihin. Kolesterolin imeytymiseen voi itse vaikuttaa.

Liiallinen veressä kulkeva kolesteroli vaikuttaa riskiin sairastua sydän- ja verisuonitauteihin.

Käymme tässä kaksiosaisessa blogitekstissä läpi kolesteroliin liittyviä asioita. Tässä osassa käydään läpi sitä, mitä kolesteroli on ja miksi meillä sitä on.

Sarjan seuraava osa keskittyy enemmän ruokavalion vaikutuksiin kolesterolitasapainossa.

Kolesteroli on luonnollinen ja elämälle välttämätön osa. Se on rasvankaltainen yhdiste, jota löytyy ihmisen joka ikisestä solusta.

Oikeastaan solut valmistavat tarvitsemansa kolesterolin itse ja maksa täydentää tarvittaessa. Kolesteroli on ihmiselle elintärkeää. 

Hyvä ja paha

Vaikka arkikielessä puhutaan ”hyvästä” ja ”pahasta” kolesterolista, kaikki kolesteroli on rakenteeltaan aivan samanlaista. Tasapaino on asian ydin.

Kolesterolia tarvitaan

  • Hormonien ja solukalvojen rakennusaineeksi. Ilman kolesterolia ei olisi hormonitoimintaa, ei solukalvoja, eikä siis elämää.
  • Kehon vaurioituneiden kudosten korjaamiseen. 
  • Iholla muodostuvan D-vitamiinihormonin esiasteeksi. 
  • Syödyn rasvan imeytymiseen, sillä se on oleellinen osa sappinesteitä.

Kuten huomaat, kolesteroli on kehon toiminnan kannalta tärkeä aine.

Toisinaan elimistö saattaa tuottaa liikaa kolesterolia, jolloin siitä voi tulla ongelma.

Kolesterolin tuotantoon vaikuttavat muun muassa syöty ravinto, hormonaalinen tila, tulehdukselliset tekijät sekä mahdolliset lääkitykset.

Emme ole kaikki samalla viivalla

Kolesterolin tuotantoon sekä ravinnon vaikutukseen asiassa, liittyy suuresti geeniperimä. Siinä emme kaikki ole samalla viivalla. 

Yksilölliset erot ovat suuria ja siksi asiaa on tarkasteltava henkilökohtaisella tasolla. Suurimmalla osalla ihmisistä ravinnon sisältämä kolesteroli ei imeydy siinä määrin, että sitä alkaisi kertymään liiaksi.

Maksa myös hakee jatkuvaa imeytyvän ja tuotetun kolesterolin tasapainoa.

On kuitenkin olemassa geeniperimältään poikkeavia ihmisiä, joiden elimistö imeyttää kaiken syödyn kolesterolin, jolloin kolesterolia saattaa kertyä liiaksi.

Vuosien varrella varmasti eniten huomiota saanut kolesterolitasoihin vaikuttava asia on tyydyttynyt rasva eli kansan kielellä ”kova rasva”.

Ennen kuin mennään pidemmälle on tärkeää erotella kaksi asiaa: tyydyttynyt rasva ja kolesteroli eivät ole sama asia.

Elimistössä tyydyttynyt rasva saattaa vaikuttaa kolesterolin tuotantoon sitä nostavasti.

Yleisesti suurimpana tekijänä kolesterolin kertymiseen elimistössä pidetään tyydyttyneen rasvan liikasaantia. On kuitenkin hyvä pitää mielessä, että kokonaisuus ratkaisee.

Tyydyttyneenkin rasvan vaikutusten osalta merkittäviä tekijöitä ovat omat geenit, ruokavalion kokonaisuus, terveydentila ja ikä.   

Yksi mahdollinen kolesterolin tuotantoon vaikuttava tekijä ravinnossa on sokerit. Liiallinen sokerien ja hiilihydraattien saanti saa maksan tuottamaan kolesterolia.

Asiaan vaikuttaa myös kokonaisenergian saanti. Jos ylimääräistä energiaa tulee elimistöön reilusti, tämä saattaa näkyä myös veressä kiertävässä kolesterolissa.


Kolesterolia voi varastoitua

Kolesterolia muodostuu elimistössä käyttöä varten. Elimistö ei pysty suoraan purkamaan ja poistamaan syntynyttä kolesterolia, vaikka sitä syntyisi liikaa.

Elimistö pystyy kyllä varastoimaan ylimääräisen kolesterolin rasvakudokseen.

Jos rasvakudoksiin on vuosien varrella varastoitunut reilusti kolesterolia, kun painoa aletaan pudottaa ja rasvaa polttaa kolesteroliarvot saattavat mittauksissa nousta hetkellisesti.

Tämän kolesteroliarvojen nousun elimistö pystyy usein tasaamaan suhteellisen nopeasti. Maltillinen tahti painonpudotuksessa on eduksi. 


Suoliston ja kuitujen merkitys

Elimistö ei pysty suoraan poistamaan kolesterolia, mutta sitä poistuu sappinesteiden mukana ulosteena.

Osa sappinesteen sisältämästä kolesterolista kuitenkin imeytyy suolistosta takaisin verenkiertoon. Takaisinimeytymiseen vaikuttaa suuresti suoliston kunto sekä ravinnon sisältämän kuidun määrä ja laatu.

Oikeanlaisella kuidulla voidaan tarvittaessa tehostaa kolesterolin poistumista elimistöstä. Kolesterolia poistava kuitu on hyvin liukoista ja tiukkaa geeliä muodostavaa kuitua.

Hyvä lähde tällaiselle kuidulle on esimerkiksi kaura, ja tarkemmin sen sisältämä betaglukaani, mikä sijaistee kauran kuoriosassa.

Täysjyväkauralla tai  betaglukaani-ravintolisällä, voidaan pyrkiä poistamaan elimistön ylimääräistä kolesterolia. Muillakin kuiduilla on tähän asiaan positiivinen vaikutus, kuten muuhunkin terveyteen. 

Kun käytetään rasvaa reilusti ravinnoksi, myös sappinesteitä tarvitaan reilusti rasvan imeytymiseen.

Tämä tarkoittaa samalla suurempaa kolesterolin tarvetta ja muodostumista maksassa, riippumatta onko syöty rasva niin sanotusti kovaa vai pehmeää rasvaa.

Jos elimistön kolesterolin poistumiskierto ei toimi normaalisti, se saattaa näkyä nousevana kolesteroliarvona. Suoliston toiminnasta kannattaa pitää siis erityistä huolta.  


Stressi vaikuttaa myös kolesteroliin

Stressillä ilmiönä tarkoitetaan nousevia stressihormonitasoja, kuten kortisoli- ja adrenaliinitasoja. Stressi on luonnollinen ja meidät hengissä pitävä kehon mekanismi vaarojen varalta.

Stressihormonitasot vaihtelevat luonnostaan vuorokauden aikana: illalla matalalle painuva taso antaa meidän nukahtaa ja aamulla kohoava taso herättää meidät.

Stressihormonit saavat kuitenkin samaan aikaan maksan tuottamaan lisää kolesterolia, koska stressihormonit muodostuvat siitä.

Kyse on siis kierteestä, joka on sopivissa määrin elintärkeää. Jos taas stressi on kovaa ja kroonista, systeemi ylivirittyy ja elimistö on ongelmissa.

Rentoutumisella on monia suotuisia vaikutuksia elimistöön ja kolesteroliarvot ovat yksi niistä.


Sukupuolihormonit tarvitsevat kolesterolia

Kehon hormonaalinen toiminta vaikuttaa kolesterolitasoihin. Sukupuolihormonit muodostuvat kolesterolista ja ovat siinäkin mielessä tärkeässä roolissa ihmisen elimistössä.

Kun ikää tulee niin luontaisesti hormonaaliset tasot lähtevät laskemaan. Tämä näkyy sitten suoraan myös kolesterolitasoissa. Erityisesti vaihdevuodet vaikuttavat naisilla usein kolesterolitasoissa nousevasti.

Myös osa lääkkeistä nostaa kolesterolitasoja ja vaihdevuosien hoidossa käytettävät lääkkeet ovat yksi niistä. 

Kaikki lääkitykseen liittyvät asiat on aina hoidettava lääkärin kanssa, koska asioilla monta on huomioitavaa tekijää. 

Kilpirauhasen vajaatoiminta voi myös vaikuttaa kolesterolitasojen kohoamiseen. Taustalla on useampi mekanismi, mutta suurin tekijä on maksan alentunut kyky käsitellä verenkierrossa olevaa kolesterolia.

Liikatoiminnassa puolestaan asia menee toisinpäin ja usein kolesterolitasot ovat alhaiset.

Seuraavassa osassa käymme läpi ruokavalion vaikutusta kolesteroliin.

Jaa artikkeli

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Pudota painoa ruokavaliolla!

8 viikon Startti on suosittu laihdutusruokavalio, jossa syödään tavallista jokaisesta kaupasta löytyvää ruokaa.

Valmista ateriasuunnitelmaa seuraamalla pudotat painoa – ilman liikuntaa.

Koe miten voit päästä ylimääräisistä kiloista eroon pelkästään syömällä ja saada pysyvän muutoksen ulkomuotoon.

8 viikon aikana keskimääräinen painonpudotus osallistujilla on 6,3kg.

Tilaa tänään ja saat kaupan päälle 178 eurolla verkkokursseja, jotka tukevat painonpudotusta!

Ennakkoilmoittaudu seuraavaan 8 viikon Starttiin ja saat nämä edut

8 viikon Startti on suosittu painonpudotusruokavalio, jonka avulla pudotetaan painoa täysin ilman liikuntaa.

Seuraava ryhmä aloittaa 21.8. ja nyt kannattaa ennakkoilmoittautua mukaan, sillä….

Päivää
Tuntia
Minuuttia
Sekunttia

Jätä yhteystietosi ennen 27.7. torstaita, sillä sen jälkeen ennakkoilmoittautuminen suljetaan!

Huom! Ilmoittautuminen ei sido sinua mihinkään!

Lisää kirjoituksia tästä aiheesta

Reseptit

Raparperi-banaanileipä

Jos banaanit tuppaa menemään vanhaksi, niin niistä on helppo leipoa banaanileipä. Raparperi tuo kivan hapon tähän muuten niin makeaan banaanileipään.

LUE ARTIKKELI
Reseptit

Mansikka-raparperisalaatti

Tätä kesäisempää salaattia ei ole. Mansikat tuo makeutta, raparperi happamuutta ja fetasta saadaan suolaisuus. Tätä ihanaa komboa sinun on pakko kokeilla!

LUE ARTIKKELI
Reseptit

Proteiinipatukat

Nämä ihanat proteiinipatukat on helppo valmistaa vaikka pakkaseen herkkuhetkiä tai nopeaa ateriaa varten.

LUE ARTIKKELI

Hae sivulta

Viimeisimmät artikkelit